Eila Tiainen 3.11.2016
Shokkihoidolla sopuisaan tulokseen?
Jyväskylän kaupunginvaltuusto kävi maanantain 31.10. kokouksessaan lähetekeskustelun kaupunginjohtaja Timo Koiviston ensi vuodeksi laatimasta talousarvioehdotuksesta.
Lautakunnat saivat viime keväänä talousarvion laadintaan järjettömän tiukat kehykset. Varsinkin perusturvaan ja sivistykseen oli tulossa miljoonien leikkaukset. Vääntö alkoi ja lehden mielipidepalstat täyttyivät. Kaupunginjohtaja ehdotti, että, että epävarmassa tilanteessa päätettäisiinkin veroprosenteista vasta syksyllä.
Nyt syksyyn tultaessa kaikki sitten olikin toisin. SOS-hallituksen leikkaukset eivät kurittaneetkaan kaupunkia niin ankarasti kuin oli oletettu ja yllättäen myös yhtiöistä lähinnä Jyväskylän energiasta oli saatavissa osinkoja.
Veroprosentista päättämisen lykkääminen syksyyn aiheutti tietenkin keskusteluja sen nostosta. Vuosi sittenhän nostettiin pelkästään kiinteistöveroja. Meilläkin ryhmässä väläyteltiin jopa 0,5:n nostoa aivan viime hetkiin asti. Ryhmäkokouksessa kuitenkin päädyimme uskomaan kaupunginjohtajan ja talousjohtajan laskelmiin ja luovuimme ehdottamasta nostoa. Valtuustossa kuitenkin perussuomalaisten Kauko Tuupainen esitti 0,25 %:n korotusta, jota rymästämme Vesa Kuparia ja minua lukuunottamatta muut kannattivat. Kaken esitys hävisi kirkkaasti äänestyksessä (58 ei, 7 korotuksen puolesta ja 2 tyhjää). SKP:n Riitta Tynjä puolestaan halusi rokottaa kesämökkiläisiä ja ”maalaisia” ehdottamalla kiinteistöveroihin korouksia. Muun kuin vakinaisen asumuksen vero olisi noussut 1,55:stä 1,80:een ja rakentamaton rakennuspaikka 4,00:sta 6,00:een. Olisipa siinä köyhillä eläkeläisillä ollut ihmettelemistä samoin kuin maatalousyrittäjillä, joita kaupungin laajoilla reuna-alueilla asuu kuitenkin jonkin verran. Myöskin nämä SKP:n korotukset äänestettiin nurin.
Mutta todellisia huolenaiheita kaupunginjohtajan esitykseen sisältyy: ”…..Tiukkuutta ja niukkuutta on siis jaossa ensi vuonnakin. Erityisen harmittavaa vasemmiston valtuustoryhmän mielestä on esimerkiksi se, että vieläkään lastensuojelussa ja nuorten palveluissa ei päästä ennaltaehkäisevään toimintaan. Rahat kuluvat jo syntyneiden vaurioiden korjaamiseen. Ja kun valtakunnallisesti kiistellään vanhusten hoidon hoitajamitoituksesta, kiristyvät meillä tässä kaupungissa hoito- ja hoivahenkilöstön työolot siksi, että sijaisten käyttöä kiristetään. Sijaisia on ensi vuonna vähemmän myös neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa. Myös 700 omaishoitajan asema on tukala, eikä päiväkeskusten lopettaminen ole omiaan helpottamaan vanhusväestön elämää. Kun kaupungin tarkastuskertomuksessa kiinnitettiin huomiota viime suuriin sairauspoissaoloihin, niin en usko, henkilökunnan vielä tiukemmalle vetäminen on tällekään asialle eduksi.”
Kaupunginjohtaja on ollut kovin innostunut erilaisista kehittämisalustoista saatuaan elinkeinopolitiikan ryhmänsä kanssa haltuunsa:”…….Elinkeinopolitiikkaan kaupunginjohtaja on tarttunut tarmokkaasti ja tuloksiakin on alkanut syntyä. Hipposta on alettu viedä tarnokkaasti eteenpäin yhdessä sairaalan rakentamisen kanssa. Hippoksen alueen pitäisi tulevaisuudessa synnyttää uutta yritystoimintaa, onhan siellä jo nyt ollut kymmenet vuodet liikunnan, kilpaurheilun ja tutkimuksen iso keskittymä. Toistaiseksi uusia yrityksiä on syntynyt vähänlaisesti.
Ja kun kehittämisalustoista puhutaan, niin missä ovat kulttuurin ja sivistyksen kehittämisalustat? Keski-suomen museon peruskorjauksen ja nivelosan rakentamisen piti alkaa ensi vuonna. Eikö se ole huonoa suunnittelua ja tuhlaamista, että henkilökunta on valmistautunut ja esimerkiksi perunut näyttelytoimintansa, mutta he joutuvatkin nyt tyhjin käsin ihmettelemään tulevaisuuttaan? Eikä kaupunginteatterin peruskorjauskaan taida olla lähitulevaisuuden hankkeita puhumattakaan siitä jyväskyläläisten ikuisuushankkeesta, soivasta salista. Tällä menolla kaupunki itse tuottaa lisää Aallon valtiontaloja”.
Tänään 3.11. Keskisuomalainen tiesi kertoa, että opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on eilisellä Jyväskylän vierailullaan luvannut 2,4 miljoonaa euroa Keski-Suomen museon peruskorjaukseen ja nivelosan rakentamiseen. Mistähän kaupunki repii rahat?
Mutta tein mielestäni hienon avauksen ryhmäpuheessani seuraavalla ehdotuksella:” …..Ja vielä kun kaupunki on julistautunut resurssiviisaaksi, niin eikö se korvaukseksi siitä, että Neste-rallin avustusta nostetaan 50 tuhannella 310 tuhanteen, voi edellyttää, että ainakin yksi nolla-auto käyttäisi polttoaineenaan Mustankorkean biokaasua?”