K-S:n Va­sem­mis­ton pii­ri­ko­kous 10.12.2017 ko­kousan­tia ku­vi­neen

Keski-Suomen Vasemmisto piti syyspiirikokouksensa Kivistön työväentalolla Jyväskylässä 10.12.2017.

Pauliina Jokinen avasi kokouksen musiikilla.

Paikalla oli 19 eri perusosastosta kokousedustajia ympäri Keski-Suomea. Kokoukseen oli tuotu kulttuuria mukaan aloittamalla kokous kuuntelemalla Pauliina Jokisen soittoa ja laulua sekä Paula Rastas päätti kokouksen joulurunoon.

Piirikokous valitsi piirin puheenjohtajiston ja piirihallituksen vuodelle 2018 sekä hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion. Ajankohtaisissa asioissa vieraana oli kokouksessa puoluesihteeri Joonas Leppänen.
Piirikokous otti kantaa ”Ihmisoikeudet eivät riipu kansalaisuudesta”.

 

Paula Rastas päätti kokoukseen joulurunoon.
Vas.Vesa Plath 1.vpj., Eila Tiainen pj., Paula Rastas 2.vpj.

 

 

 

Puheenjohtajaksi valittiin jatkamaan Eila Tiainen ja varapuheenjohtajiksi
valittiin Vesa Plath ja Paula Rastas.

 

 

 

 

 

Piirikokous muisti toiminnanjohtaja Jukka Kinosta hänen viimeisessä piirikokouksessaan toimessaan ennen eläkkeelle jääntiä.

PIIRIHALLITUKSEEN VALITTIIN:
Marju Pollari Suomenselän vasemmisto, Saarijärvi
Ira Vainikainen Tuleva vasemmisto, Jkl
Aatu Puhakka Tuleva vasemmisto, Jkl
Pirjo Lindeman Jämsänkosken vasemmisto, Jämsä
Tiia Lehtonen Laukaa vas.
Ahti Järvinen Laukaa vas.
Tapio Heimonen Äänekoski
Olavi Valkonen Konnevesi
Matti Pöppönen Jyskä-Vaajakoski vas.
Vesa Välilä Palokan-Tikkakoski vas.
Arja Paakkanen Jämsän vas.
Jorma Muhonen Jkl vas.
Anniina Ojajärvi Suolahti vas.
Sirpa Martins Suolahti vas.
Jukka Kinos Jkl vas.
Jari Väätäinen Sumiainen vas.
Mervi Oksanen Äänekoski vas.

Tupa täynnä kokousväkeä.
Painavaa asiaa.

Pauliina Jokinen Tuleva vasemmisto
Irma Hirsjärvi Jkl vas.
Kari Jokinen Jkl vas.
Sami Mertaniemi Suolahti vas.
Kari Yksjärvi Jyskä-Vaajakoski vas.
Harri Taipale Laukaa vas.
Viljo Kumpulainen Laukaa vas.
Katariina Kautto Laukaa vas.
Aarne Vesterinen Jyskä-Vaajakoski vas.
Helena Kurvinen Multia vas.

Keski-Suomen Vasemmiston piirikokokus: Ihmisoikeudet eivät riipu kansalaisuudesta

Tänään 10.12. vietetään YK:n ihmisoikeuksien päivää. Ihmisoikeuksien julistuksen tarkoituksena on turvata jokaiselle ihmiselle ihmisarvoinen elämä, turvata perustoimeentulo ja taata yhteiskunnalliset osallistumismahdollisuudet kaikkialla maailmassa. Kuluneena vuonna vietetyn Suomen 100-vuotisjuhlavuoden aikana on nostettu esiin monia Suomen onnistumisia ihmisoikeuksien saralla, missä Suomi on ollut pitkään edelläkävijä. Viime aikoina kehitys on kuitenkin mennyt huolestuttavalla tavalla taaksepäin.

 Tällä hetkellä Suomi palauttaa ihmisiä vasten tahtoaan sotatilassa oleviin maihin, joihin valtio ei suosittele omia kansalaisiaan matkustamaan. Ihmisiä on kuollut heidän jouduttuaan pakkopalautetuksi entiseen asuinmaahansa. Tiukan maahanmuuttopolitiikan ja pakkopalautusten pelossa yhä useampi ihminen joutuu elämään paperittomana, mikä estää elämästä ihmisarvoista elämää. Heikon asemansa vuoksi nämä ihmiset ovat erityisen alttiita hyväksikäytölle ja esimerkiksi ihmiskaupalle. Näin yhteiskuntaan luodaan jälleen kahden kerroksen väkeä, mennen 100 vuotta ajassa taaksepäin.

Eriarvoisuutta ja tuloeroja kasvattava, epäinhimillinen politiikka on antanut Suomessa kasvualustan myös radikaalille äärioikeistolle, joka on onnistunut valtavirtaistamaan ja salonkikelpoistamaan politiikkaansa. Suomen itsenäisyyspäivänä 6.12. poliisi turvasi jälleen kerran uusnatsien kokoontumisvapautta perustellen sitä mielipiteenvapaudella. Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi kaduilla marssimassa nähtiin myös rikollisesta toiminnastaan juuri tuomittu Pohjoismainen Vastarintaliike PVL. Äärioikeiston mielenosoitus oli nimetty ironisesti marssiksi kohti vapautta, vaikka näiden toimijoiden tavoitteena on todellisuudessa muiden vapauden ja perusoikeuksien rajoittaminen.

Rasismin ja fasismin vastustaminen leimataan usein ääriajatteluksi, vaikka ihmisoikeuksien edistämisen tulisi olla meidän kaikkien tehtävä. Tämä nakertaa demokraattisen yhteiskunnan perusarvoja. Jotta voisimme jatkossakin olla ylpeitä edelläkävijyydestämme ihmisoikeuskysymyksissä, Suomelta edellytetään tekoja. Pakkopalautukset kriisimaihin on lopetettava välittömästi, väliaikainen oleskelulupa on palautettava ja maahanmuuttoviraston toiminnan epäkohtiin on puututtava. Paperittomien peruspalvelut on turvattava kaikkialla Suomessa. Poliisin on turvattava demokratian toteutuminen estämällä väkivaltaisen liikkeiden toiminta ja marssiminen kaduilla.

Suomalaiseen yhteiskuntaan kohdistuva uhka ei ole toiset kulttuurit tai sotaa pakenevat ihmiset, vaan demokratian vastaiset liikkeet ja rasismi. Ihmisoikeudet eivät riipu kansalaisuudesta, vaan kuuluvat kaikille ihmisille.  Hyvää ihmisoikeuksien päivää jokaiselle!