Aloit­tei­ta maa­kun­ta­val­tuus­tos­sa 19.5.2017

Keski-Suomen Vasemmiston maakuntavaltuustoryhmän aloitteita 19.5.2017
VALTUUSTOALOITE :
Keski-Suomen liitto vauhdittamaan Päijänteen hakua biosfäärialueeksi!

Me allekirjoittaneet esitämme, että Keski-Suomen liitto ottaa aktiivisen roolin Päijänteen hakemiseksi YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCOn kestävän kehityksen mallialueeksi. Liitto voisi yhteistyökumppaneineen tehdä asiaa tunnetuksi suurelle yleisölle järjestämällä rantakunnissa keskustelua biosfäärialue-statuksen merkityksestä ja vaikutuksista.
Keski-Suomessa ja Päijät-Hämeen kunnissa on jo vuosia käyty keskustelua ja tehty selvityksiä Päijänteen soveltuvuudesta Unescon kestävän kehityksen mallialueeksi, niin sanotuksi biosfäärialueeksi. Muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen asiaa on viritelty uudelleen. Ansiokkaasti Muuramen Yrittäjät ovat aktivoituneet ja lähteneet edistämään asiaa yrittäjäjärjestöjen kautta. Vuonna 2015 on lisäksi perustettu
ProPäijänne -yhdistys, jonka tavoitteena on saada Päijänteestä Unescon biosfäärialue.
Biosfäärialue on brändi, tavaramerkki, joka tunnetaan maailmanlaajuisesti. Biosfäärialueen tavaramerkillä Päijänteen alueella markkinoitaviksi soveltuisivat matkailu, mm. luontomatkailu, kalastus, maatalouden maatalouselinkeinot samoin kuin metsätalous, teollisuustuotteet ja kulttuurielinkeinot. Status toimisi myös kehittämisen alueiden kehittämisen työkaluna.
Maailmalla UNESCON kestävän kehityksen mallialueita, jotka pystyvät hyötymään kansainvälisestä tavaramerkistään, on 550 yli 70 eri maasta. Suomi on näissä asioissa lapsenkengissä. Meillä on vain Pohjois-Karjalan ja Saaritomeren biosfärialueet.
Niinpä Päijänteen rantakunnat asukkaineen, yrittäjineen ja kulttuurintekijöineen voisivat näyttää mallia muulle Suomelle ja nostaa rohkeasti Päijänteen alueen monimuotoinen luonto ja asukkaiden elinpiirit maailman tietoisuuteen

19.5.2017

Vasemmistoliiton maakuntavaltuustoryhmä
Arja Paakkanen, Irma Hirsjärvi, Sirpa Piipa Martins, Matti Pöppönen

VALTUUSTOALOITE :

Keski-Suomen tulevaisuus vaatii laajempaa tavoitteenasettelua!

 

Liikenneverkot, yhteydet satamiin ja lentokentille sekä muu infrastruktuuri ovat niitä aluetukitoimia, joilla Keski-Suomen tulevaisuus voidaan kestävästi turvata

Valtakunnallisesti rakentamisessa on suosittu selvästi liikkumista autoilla, erityisesti henkilöautoilla. Viime hallituskaudella ministeri Merja Kyllönen antoi ensimmäistä kertaa vuosiin budjettivaroja enemmän rautateiden kunnostukseen kuin maanteiden.

Lentoliikenne Jyväskylään on ollut jo vuosia henkitoreissaan eikä nelostien parannukseen Jyväskylän Kirristä pohjoiseen ole saatu varoja. Viimeinen hallituksen takaisku jo ihan pikkuisen Jyväskylä Tikkakoski pätkän osalta osoittautui mahdottomaksi toteuttaa. Vaikka rautatiet ovat ylivertaisia mm hiilijalanjäljen pienuudessa myös muusta tieliikenteestä on valtakunnanpolitiikassa syytä pitää huolta.

VR on vähentänyt koko ajan yhteyksiä Jyväskylästä etelään. Eikä yhteyksistä Jyväskylästä pohjoiseen ole Äänekoskea pidemmälle toteuttamiskelpoista visioa. Kuitenkin tiedetään, että monipuoliset liikenneyhteydet ovat yritys- ja elinkeinotoiminnan kehittymisen edellytys koko maakunnassa. Äänekosken biotehdas tuo raiteille ruuhkan 12 junan päivälisäyksellä. Tulevaisuudessa sitä voisi purkaa poikittaisella rahtiliikenteellä Jyväskylästä joko Vaasaan tai Kaskisiin sekä pohjoisen suuntaan Kokkolaan ja Raaheen. Pitemmän tähtäimen ratkaisu olisi uusi oikorata etelään, Lahteen.

Uudistamme ehdotuksemme, että maakunnan liitto tutkii mahdollisuuden oikoradasta keskisen Suomen läpi, jolloin vanha rata Jyväskylästä Ylivieskaan kunnostettaisiin ja sen jatkeeksi rakennettaisiin uusi oikorata Jyväskylästä Lahteen. Uusi reitti lyhentäisi Jyväskylän ja Helsingin väliä 70 kilometriä ja arviolta saman verran yhteyttä Jyväskylästä Ouluun. Muissa Pohjoismaissa esim. rataliikenteeseen panostetaan tällä hetkellä massiivisesti Suomea enemmän ja tulevaisuuden suunnitelma esimerkiksi Ruotsissa ovat todella huikaisevia.

Oikoradat säästävät matka-ajan ohella energiaa. Ja purkavat painetta pääradalle. Vuoden 1990 jälkeen on rakennettu yli 600 kilometriä moottoriteitä mutta vain 63 kilometriä oikoratoja.

 

Vasemmistoliiton maakuntavaltuustoryhmä 19. toukokuuta 2017

Lisätietoja Jukka Kinos

puh 0407431153