Enemmän naisia päätöksentekoon

4.9.2016

Enemmän naisia päätöksentekoon

Ensi kevään kuntavaaleista alkaa kolmen vuoden vaaliputki. 2018 äänestämme presidentistä ja uuden maakuntavaltuuston jäsenistä ja sitä seuraavana vuonna käydään niin eu- kuin eduskuntavaalitkin.

Paraikaa puolueet rakentelevat Keski-Suomen kunnissa ehdokaslistojaan ja etsivät mahdollisimman täydellisille listoille päätöksenteosta kiinnostuneita kansalaisia. Saadakseen mahdollisimman hyvän vaalituloksen listojen pitäisi olla ”täysiä” ja niillä pitäisi olla valittavana niin naisia kuin miehiä, niin nuoria, keski-ikäisiä kuin vanhojakin. Mutta useimmissa kunnissa tämä jää kauniiksi tavoitteeksi. Erityisesti naisia kaivattaisiin lisää päätöksentekoon. Ehdokkuutta harkitsevien naisten kannattaa muistaa, että heillä on valituksi tultuaan lakiin perustuva oikeus saada korvausta lastenhoidon kustannuksista ja ansionmenetyksestä.

Tasa-arvokehitys päätöksenteossa on naisten osalta ottanut takapakkia niin kunta- kuin eduskuntavaaleissakin. Aina viime eduskuntavaaleihin naisten määrä nousi kunnes se 2015 vaaleissa laski. Myös kuntavaaleissa naisvaltuutettujen määrä kasvoi vuodesta 1956 vuoteen 2012, jolloin se ensimmäistä kertaa pieneni. Tällä hetkellä maamme kaikissa valtuustoissa naisia on 36,2 prosenttia ja Keski-Suomen 23 kunnan valtuustoissa heitä istuu laskelmieni mukaan vielä hieman vähemmän eli 35,9. Erityisen miehiset valtuustot näyttävät olevan esimerkiksi Pihtiputaalla, Joutsassa, Kannonkoskella, Kinnulassa, Konnevedellä ja Kyyjärvellä. Eniten naisvaltuutettuja on Jyväskylässä, hyvänä kakkosena Viitasaari ja kolmantena Laukaa.

Hyvän hallinnon, päätöksenteon ja demokratian kannalta valtuustoihin tulisi saada mahdollsimman hyvä edustus kuntalaisista niin miehistä kuin naisistakin. Tulossa on esimerkiksi sote- ja maakuntahallinnon uudistus, jonka eteenpäin viemiselle on eduksi mahdollisimman hyvä ja monipuolinen luottamusmieskäsittely.

Eila Tiainen, pj.
Keski-Suomen Vasemmisto