Piirikokouksen kannanotto 14.11.2020
Vasemmisto vaatii, että pientenkin kuntien ja puolueiden ääni kuuluu päätöksenteossa alueellisen demokratian varmistamiseksi.
Keski-Suomen liitto on uudistamassa perussopimustaan ja siinä yhteydessä pienentämässä maakuntavaltuuston kokoa. Myös moni peruskunta aikoo supistaa valtuustonsa jäsenmäärää. Esimerkiksi Jämsä ja muutamat muut Keski-Suomen kunnat ovat harkitsemassa valtuustojen koon pienentämistä. Huomattava on, että valtuusto on ainoa kunnan toimielin, jonka jäsenet kunnan asukkaat valitsevat. Keski-Suomen vasemmisto pitää säästösyillä perusteltua demokratian kaventamista vääränä.
Sosiaali- ja terveysuudistus muokkaa dramaattisesti koko Keski-Suomen hallinto- ja palvelujärjestelmää. Juuri nyt on erittäin tärkeää, että päätöksiä on tekemässä mahdollisimman laaja joukko kansalaisten edustajia. Kaavaillut leikkaukset demokratiaan vähentävät kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa heidän palveluidensa järjestämiseen tulevaisuudessa. Tähän liittyy historiallinen liikkeenluovutus, joka tapahtuu, kun kuntien kiinteistöomaisuuden siirtyy hyvinvointialueen eli maakunnan omaisuudeksi.
Valtuuston koolla on siis merkitystä demokratian kannalta. Isompi valtuusto takaa pienten ryhmien ja eri alueiden äänen kuulumisen. Alueellinen tasa-arvo onkin erittäin tärkeä näkökulma Keski-Suomessa, jossa kuntien elinvoima, koko ja asukasmäärä eroavat merkittävästi toisistaan.
Kyse on myös Keski-Suomen tulevaisuudesta maakuntana. Pienissä rajakunnissa koetaan, ettei heidän äänensä kuulu riittävästi. Tästä on esimerkkinä Kuhmoinen, joka halusi vaihtaa maakuntaa Keski-Suomesta Pirkanmaahan. Tilanne on akuutti Karstula – Kannonkoski – Kivijärvi – Kyyjärvi -alueella. Alueellisen tasavertaisuuden lisäksi Keski-Suomen tulevaisuuden kannalta on tärkeää,että maakunnan valtuustossa olisivat edustettuina mahdollisimman kattavasti erilaiset poliittiset arvot ja näkemykset.
Keski-Suomen Vasemmisto kysyy, onko maakunnallamme varaa kaventaa demokratiaa.