Riippumatta tulevasta rakennemallista perusterveydenhuolto tarvitsee viime vuosina aikaansaadun terveysvajeen korjaamiseksi valtakunnallisen lisäpanostuksen. Lisäksi palvelutarpeen muutokset on otettava huomioon ja laadittava pitkäaikainen, selkeä rahoitusohjelma, jossa painotetaan heikoimmin toimeentulevien palvelutarvetta. Tämä voitaneen toteuttaa eläkerahastojen varoilla ja siirtämällä kela-korvaukset asteittain julkisen järjestelmän tueksi.
Terveydenhuoltojärjestelmä on yhteiskuntamme arvokkainta omaisuutta
Suuri kansalaisenemmistö on huolissaan terveyspolitiikan nykysuunnasta. Samaan aikaan toimialan kaupalliset yritykset keräävät verosuunnittelun nimissä voittoja ”aarresaarille”.
Terveydenhuoltopolitiikassa on vältetty tuottavia sijoituksia terveyteen. On luovuttu määräämästä painopisteitä, on luovutettu aloite yksityisille yrityksille, joita on tuettu rahallisesti ja verotuksen kautta. Yksityinen sektori on monissa kunnissa päästetty määräävään markkina-asemaan. Kunta on joutunut sitten ostamaan usein huonompia palveluita kilpailijoiltaan näiden määräämällä, kalliimmalla hinnalla. Vaikuttavuustavoitteesta on livetty, ja seuraukset ovat jo kansanterveydessä nähtävissä – kalliiksi käyvät terveyserot on päästetty kasvuun.
Jokainen yritys haluaa olla alallaan paras
Entä Suomen julkinen terveydenhuoltojärjestelmä? Me ”asiakasomistajat” olemme gallupeissa ilmaisseet halumme verojen kautta investoida palvelujärjestelmän toimivuuteen. Kehittämisen ja tuottavien sijoitusten asemesta järjestelmän alasajoa jatketaan, vaikka puolueet laidasta laitaan muuta julistavat. Kehittämisen mielikuvaa pidetään yllä projekteilla ja ”piloteilla”. Järjestelmän purkamista on ruvettu nimittämään ”rakenteelliseksi muutokseksi”. Terveydenhuolto on päästetty tuuliajolle ja ketunhäntäisten pelastajien armoille.
Kansanterveydellisesti vaikuttavin ja kustannusten kannalta ratkaisevin työ tehdään perusterveydenhuollossa lähellä ihmistä. Viimeaikaisessa kehityksessä juuri tämä toiminta on joutunut kaikkein uhanalaisimmaksi. ”Niukkuusohjauksen” johtamista ja työilmapiiriä rapauttava näköalattomuus heikentää henkilöstön jaksamista tuhlaavalla tavalla. Tärkein voimavara, osaava ja innostunut henkilöstö karkaa kilpailijoille myönteinen julkisuuskuva mukanaan. Tasa-arvoinen ja helposti saavutettava pääsy palvelujärjestelmään vaikeutuu kansanterveydellisesti keskeisimmiltä ryhmiltä. Kynnyksiä kasvatetaan entisestään lisääntyvillä palvelumaksuilla ja aikaa myöten arvoaan menettävillä palveluseteleillä. Verovaroin kustannettava järjestelmä hoitaa terveimpiä yhä kalliimmalla ja eniten palveluja tarvitsevat jäävät vähemmälle. Hyötysuhteen on annettu heiketä, vaikka säästävyyttä pidetään ylimpänä arvona.
Perusterveydenhuollon kuntoon saattaminen ei saa jäädä kauniilla puheella kuorrutetuksi iäisyyskysymykseksi. Töihin on tartuttava heti, sillä aika on kallista.
Keuruulla 3.12.11
Keski-Suomen Vasemmiston syyspiirikokous