Piirikokouksen kannanotto 28.9.2019
Suomalaisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen on oltava sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen päällimmäinen vaatimus. Uudistuksen onnistuminen vaatii kunnon panostusta perusterveydenhuoltoon sekä hoivan ja hoidon kehittämiseen. Palvelujen on oltava yhdenvertaisesti saatavilla.
Rinteen hallitus perustaa uudistuksen 18 maakunnan malliin, jossa kuitenkin selvitetään lisäksi kuntien palveluntuotantomahdollisuuksia sekä isojen kaupunkien erillisratkaisuja. Järjestämisvastuun jakaminen luo kuitenkin haasteita rahoitukselle. Selkeintä olisi, että maakunta olisi päävastuullinen ja sopisi yhdessä kuntien kanssa mitä palveluja tuotetaan ja missä rahojen ohjautuessa maakunnalle.
Perusterveydenhuoltoa on vahvistettava. Terveyskeskuksille on taattava riittävä määrä lääkäreitä sekä myös joitakin erikoislääkäripalveluja keskuksen osaamista vahvistamaan ja potilaiden läheterumbaa pienentämään. Terveyskeskuksiin tuodaan integraation nimissä myös sosiaalipalveluja, ja keskuksista tuleekin laajempia sote-keskuksia.
Palvelujen kohtuullisesta saavutettavuudesta on pidettävä huolta. Lähipalveluja on oltava etenkin ikääntyneitä, paljon sairastavia ja lapsiperheitä varten. Sähköisiä etäpalveluja ja asiointia kehitettäessä ja lisättäessä on huomioitava erilaiset käyttäjäryhmät. Sähköisten palvelujen hyödyntäminen ei onnistu kaikkien palveluita tarvitsevien kohdalla taitojen ja teknologian puuttumisen vuoksi.
Vasemmiston on edelleen ajettava aktiivisesti terveyskeskusmaksuista luopumista, hoitajamitoituksen nostamista sekä palvelu-, matka- ja lääkemaksujen maksukattojen yhdistämistä sekä maksujen madaltamista.